Viikon opetusohjelma oli tarpeellista itselleni. Joudun tekemään vielä hemmetisti duunia kirjoitustaitoni eteen. Vaikeuksia saada nopea oikeaoppinen teksti rajallisen ajan sisällä. Silti journalismi on viestin jakamista, mistä me tiedämme millä keinoin viestit kymmenen vuoden kuluttua välitetään. Vielä tekstin? Kuitenkin kehittynyt valtavasti viikon aikana.
Opin myös että ihmiset on tosiaan erilaisia, kukin tavallaan. Ehkä hiukan innokkaasti lähtenyt kasvattaa "tiimihenkeä" luokan sisällä. Tarkoitus ollut saada mahdollisimman moni ulos kuorestaan ja saada se tietty alkujännitys pois kaikilta. Näin on tapahtunut, mutta se miten kukin käyttää vapaa-aikaansa ollaan ihmisinä erilaisia. Mutta ei se suinkaan ole ongelma, ei tosiaan enään. Mielestäni meillä on paras luokka parhaalla porukalla. Parhaita luokka-kavereita ja toivottavasti tulevia pitkäaikaisia ystäviä. Vaikka ollaan erilaisia niin se on vahvuus.
Huomenna hakemaan sitä kirjastokorttia. Olisi muutama kirja vaihtoehtona Milton Friedmanin-Vapaus valita tai tuhannen markan setelistä tutut kasvot Anders Chydenius 1729-1803 : Adam Smithin suomalainen edelläkävijä. Kummatkin jakaa klassisen liberalismin ajatuksia. Miltoniin pitää päästä ennen pitkään käsiksi, mutta nimenomaan suomalainen valistusajattelija viehettäisi enemmän. Hei, suomalainen valistusajattelija!? Niitä tarvittaisiin nykyisin enemmän.
»Ei kenenkään pidä sen vuoksi olla toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on oleva sama oikeus, kaikilla samat edut.» -Anders Chydenius
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti