Kuinka käsitykseni viestinnästä on muuttunut? Tiedän ainakin mitä olen oppinut yhdistysviestinnästä.
Yhdistysten on pysyttävä ajan hermoilla. Esimerkiksi sosiaalinen media on uusi viestintäväline eikä menestyvä yhdistys enään pärjää pelkillä nettisivuilla. Mielikuva ja imago vaikuttavat ihmisten valintoihin. Mielikuva syntyy työn ja visuaalisen viestinnän kautta. Yhdistysten esillä olo ja näkyminen on tärkeä osa yhdistyksen toimintaa. Tiedottamiseen kannatta painostaa. Sekä sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen on tärkeää. Täsmä-tiedottaminen on tehokasta. Tiedotuskanavia on myös hyvä käyttää jotta saavuttaa helposti kohderyhmän.
keskiviikko 30. huhtikuuta 2014
tiistai 29. huhtikuuta 2014
Oma mielipiteeni viestintätöitä kohtaan
Ensiksi
on sanottava etten ole milloinkaan ollut hyvä kieliopillisesti.
Peruskoulussa kovalla työllä saatoin saada äidinkielestä hyviä
arvosanoja mutta mikään lahjakkuus en ole koskaan ollut. Kirjoittaminen
on ollut aika usein turhauttavaa. Muistan kerran kun äidinkielen
opettaja antoi meille tehtäväksi kirjoittaa vapaasti tarinan. Monta
tuntia koulussa meni vain pohtien, oli vaikeaa saada mitään paperilla ja
niin kävi että tunnin päätyttyä mulla oli edessä tyhjä paperi. Noh, kun
sain armonaikaa kirjoittaa kotona tarinan valmiiksi huomiseksi niin
tulin seuraavana päivänä tunnille yli kymmenen sivun pituisen stoorin.
Ylivoimaisesti pidempi kuin kenenkään muun.
-
Palautteen yhteydessä sitten opettaja kyseli epäilen että olenko
varmasti itse tarinan kirjoittanut yhden illan aikana. Hyvän arvosanan siitä sain,
huolimatta siitä että opettaja oli jo parin sivun jälkeen luovuttanut kirjoitusvirheiden korjaamisen, NIITÄ OLI PALJON!
Toiseksi
olen tosi huono antamaan viestiä puheen kautta. Kohtaan suomenkielessä
paljon ongelmia, puhuttaessa. Yleensä se mitä ajattelen en saa heti
kielenpäälle. Ensimerkkinä nyt oli viestintäsuunnitelman esitys,
yhdistyksen nettisivuilla oli pätkä. Tällä "pätkällä" on ihan omanimi, sössötin
jotain esitys, esitelmä, esimies tai jotai. No esittely-sana se oli.
En sössötä muita kieliä puhuessa mutta suomenkielessä tuntuu että
kokoajan pitää jostakin takaraivosta hakea jatkuvasti niitä sanoja ja
kun ajatus katkee niin kuulostan puhevikaiselta. Tämä on saatava joku päivä kuntoon.
Viestinä on muutakin kun se että kirjoitat jutun tai tiedotteen. Se on jokapäiväistä elämää. Se voi tapahtua mm. puheitse, kirjoittaen, piirtäen. Viestintä on sanomien siirtämistä A:sta B:he. Joten vaikka ei olisi taitava kirjoittaja niin on muitakin keinoja harjoittaa viestintää.
Viestinä on muutakin kun se että kirjoitat jutun tai tiedotteen. Se on jokapäiväistä elämää. Se voi tapahtua mm. puheitse, kirjoittaen, piirtäen. Viestintä on sanomien siirtämistä A:sta B:he. Joten vaikka ei olisi taitava kirjoittaja niin on muitakin keinoja harjoittaa viestintää.
Viestintä
mahdollistaa kertoa ihmisille mielipiteitäsi. Omasta mielestäni parhaat
ovat sellaiset viestit jotka tiedät varmasti että se saa kohun aikaan.
Kaikista provosoimat ja tabut asiat. Varsinkin tabut. Rakastan puhua
"tabusti". Parasta on nähdä ihmisten reaktiot.
Mielenkiintoni
on oppia joku päivä luoda viesti joka on paitsi mielenkiintoinen mutta
käsittelee samalla vaikeata aihetta. Jotakin mistä ei kovin usein puhuta
julkisesti. Sekä tuoda viestin kautta uusia näkökulmia ihmisten
tietoisuuteen.
On asioita josta en pidä viestinnästä käytännön tasolla. Siis se miten joskus maailmasta uutisoidaan.
Joskus takerrutaan arkisiin asioihin aivan kuten se olisi itsestäänselvyys.
Mua ärsyttää esimerkiksi se että eduskuntavaaleihin on vuosi aikaa ja nyt jo
kirjoitellaan Alexander Stubbia pääministeriksi. Kenestä vain saadaan ministeri mikäli siitä tarpeeksi tiedotusvälineissä puidaan. Kaikkien etu on se että lehdistö ottaa tasapuolisesti vaihtoehdot esille jolloin viestinsaaja voi itse luoda ehdokkaansa.
Viestintä on voimakas työkalu. Joten viestillä pitää varoa harhauttamasta lukijaa. Mutta on uskallettava ilmaista mielipiteensä vaikka moni ihminen olisi sillä hetkellä asiaa vastaan.
Viestintä on voimakas työkalu. Joten viestillä pitää varoa harhauttamasta lukijaa. Mutta on uskallettava ilmaista mielipiteensä vaikka moni ihminen olisi sillä hetkellä asiaa vastaan.
perjantai 4. huhtikuuta 2014
Omena
Olipa kerran omena. Omena ei ollut tavallinen omena. Poikkeuksellisesti tänä vuonna, omena oli päättänyt ettei kukaan omenaa syö.
Syksy tuli ja loputkin omenat oli puusta kaikoneet. Mutta omena edelleen sinnitteli urheasti. Talvi heräsi, omenaa palelsi. Omena oli surullinen, olihan hän yksinäinen.
Isä kuoli, suomalainen nieli. Mitäköhän tarkoitti?
Kevät ovella. Omena oli hyvällä mielellä oleva, hyvän mielinen, jolla on hyvä mieliala. Olihan hän selviytynyt ainoana.
Vaara piili keväässä, ei omena ollut seurannut selkäeväänsä.
Voi tuo lähestyvä musta linna, ohittaen aasinsillan. Voi pelko, eilisillan selko.
Magneetin tavoin rajusti lähestyi, ei osannut omena aavistaa. Olisitko osannut odottaa?
Jatkuu..
Syksy tuli ja loputkin omenat oli puusta kaikoneet. Mutta omena edelleen sinnitteli urheasti. Talvi heräsi, omenaa palelsi. Omena oli surullinen, olihan hän yksinäinen.
Isä kuoli, suomalainen nieli. Mitäköhän tarkoitti?
Kevät ovella. Omena oli hyvällä mielellä oleva, hyvän mielinen, jolla on hyvä mieliala. Olihan hän selviytynyt ainoana.
Vaara piili keväässä, ei omena ollut seurannut selkäeväänsä.
Voi tuo lähestyvä musta linna, ohittaen aasinsillan. Voi pelko, eilisillan selko.
Magneetin tavoin rajusti lähestyi, ei osannut omena aavistaa. Olisitko osannut odottaa?
Jatkuu..
Wiki-kirjoittaminen on avoin kaikille
Marja Taavila esittelee Päijät-Hämeen wiki-sivustoa. Lahden kaupunginkirjasto tuottaa yhteistyössä muiden maakunnan kirjastojen sekä yhdistysten kanssa paikallistietoa. Sivusto on kaikille avoin tietopankki jonne jokainen voi ottaa osaa lisäämällä teksiä tai kuvia. Päijät-Hämeen wiki sisältää tietoa alueen menneisyydestä sekä nykyajasta. Yhdistykset voivat esimerkiksi lisätä sivustolle tietoa toiminnastaan. Wiki on käyttäjille ilmainen sivusto.
maanantai 17. maaliskuuta 2014
Työharjoittelu takana
Kaksiviikkoinen työharjoittelu alkoi maanantaina, suuntasimme koko toimitus SEFin laitokseen. Tutustuimme ensin yrityksen tiloihin ennen itse haastattelua. kiitos Saralle ja Liisille työstä. Seuraavana päivänä oli vuoroni tehdä juttu, kävin yksin meidän valokuvaajan Miiran kanssa tekemään haastattelu vuoden 2013 taitajavoittajasta. Tarjoilijan haastattelu sujui hyvin.
Jutun kirjoittamisen kanssa oli sitten enemmän haastetta joten loppuviikko meni sitä kirjoittaessa.
Toisella viikolla Sara poistui toimituksesta ja puikkoihin astui Elias. Seuraavat kolme juttua tapahtui opistoilla. Koululaisten haastattelu mielestäni oli aivan huippuja. Niitä tehtäessä kehittyi kuuntelemaan toista osapuolta ja tekemään jatkokysymyksiä ilman että niitä olisi aikaisemmin kirjoittanut paperille.
Kaiken kaikkiaan työharjoittelu jakso oli kehittävä ja näki taas alan haasteet. Tiedän että kirjoittaminen ei ole minun juttuni, mutta tykkään kaikesta muusta toimittajan työstä. Jos ikinä keksin, miten pääsen toimittajaksi ilman hyvää kirjoitustaitoa niin voisin uskoa että näkisin tulevaisuudessa itseni toimittajana. :)
Jutun kirjoittamisen kanssa oli sitten enemmän haastetta joten loppuviikko meni sitä kirjoittaessa.
Toisella viikolla Sara poistui toimituksesta ja puikkoihin astui Elias. Seuraavat kolme juttua tapahtui opistoilla. Koululaisten haastattelu mielestäni oli aivan huippuja. Niitä tehtäessä kehittyi kuuntelemaan toista osapuolta ja tekemään jatkokysymyksiä ilman että niitä olisi aikaisemmin kirjoittanut paperille.
Kaiken kaikkiaan työharjoittelu jakso oli kehittävä ja näki taas alan haasteet. Tiedän että kirjoittaminen ei ole minun juttuni, mutta tykkään kaikesta muusta toimittajan työstä. Jos ikinä keksin, miten pääsen toimittajaksi ilman hyvää kirjoitustaitoa niin voisin uskoa että näkisin tulevaisuudessa itseni toimittajana. :)
keskiviikko 19. helmikuuta 2014
Taitaja 2014
Oli nälkä. Kunnes huoneeseen piipahti Taitaja 2014- kisan järjestäjät. Nälkä ei siitä kyllä mennyt pois mutta saatiin hyvää infoa meidän työhön. Minä, Liisi, Elias ja Sara K tehdään talviloman aikana Taitaja lehteen sisältöä. Itse taitaja kisoihin osallistuneella sekä tuomarina olleena odotan mielenkiinnolla meidän uutta työtä.
tiistai 12. marraskuuta 2013
Profiilikuvat sosiaalisessa mediassa.
Profiilikuva toimii sosiaalisessa mediassa ensivaikutelman työkaluna. Mielestäni edustava profiilikuva on sellainen missä välittyy henkilön hyvinvointi, persoona sekä ympäristö? Hymy, pirteys, ystävät taustalla voi olla osoitus kuvatun nykyisestä tilasta. Liian mahtipontiset profiilikuvat saattavat itseäni etäännyttää ellei henkilön yhteiskunnallinen asema ole kuvaa vastaavaa.
Kaikki ranttaliksi otetut kuvat toimii itselleni parhaiten, tulee oletus henkilöstä joka osaa ottaa elämän sopivan rennosti.
Ensimäistä kertaa asiaa oikeastaan ajatelleena, mm. facebookissa profiilikuvan merkitys on huomioitavaa. Kuva kertoo tuhat sanaa sinusta, yksi otos voi vaikuttaa siihen mitä ne ovat.
Kaikki ranttaliksi otetut kuvat toimii itselleni parhaiten, tulee oletus henkilöstä joka osaa ottaa elämän sopivan rennosti.
Ensimäistä kertaa asiaa oikeastaan ajatelleena, mm. facebookissa profiilikuvan merkitys on huomioitavaa. Kuva kertoo tuhat sanaa sinusta, yksi otos voi vaikuttaa siihen mitä ne ovat.
maanantai 4. marraskuuta 2013
Kävin pyörähtämässä Lukeva messuilla.
Kävin kuuntelemassa Lukeva messuilla paneelikeskustelua joka koski kirjallisuutta sekä journalismia. Paneelista jäi mieleeni eri alojen henkilöiden näkökulmia aiheista. Mielenkiintoisin keskustelu käytiin, yleisön kysyttyä miten kukin suhtautuu perjantaina olleeseen juna-lakkoon.
Kaiken kaikkiaan Lukeva messut oli tapahtuma johon kannatti osallistua, yllätyin messujen laajasta annista.
Kaiken kaikkiaan Lukeva messut oli tapahtuma johon kannatti osallistua, yllätyin messujen laajasta annista.
torstai 3. lokakuuta 2013
Meille tuli tänään esittäytymässä Kaisan vanha oppilas. Tuija niminen tyttö, opiskeliko journalismia parin vuoden takaa? Noh, ovesta tuli reippaan näköinen, ihan suloinen nuori nainen. Lukiosta suoraan kansanopistoon siirtynyt, joitakin tavoitteita mielessä. Muistaakseni kertoi ettei täysin ollut tietoinen minkälaiseksi toimittajaksi haluaa kun kouluun asteli. Selvästi löysi oman jutunsa.
Tuo jäi mieleen sillä ainakin itse olen täysin tietoinen urastani, toivottavasti.
Toinen asia jäi mieleen kun hän mainitsi tekevänsä uutisia joita myy erilaisiin lehtiin. Freelancer-toimittaja kyllä houkuttelee.
Lopuksi esitteli vähän tsemppi puheita ja anarkiaa.
Tuo jäi mieleen sillä ainakin itse olen täysin tietoinen urastani, toivottavasti.
Toinen asia jäi mieleen kun hän mainitsi tekevänsä uutisia joita myy erilaisiin lehtiin. Freelancer-toimittaja kyllä houkuttelee.
Lopuksi esitteli vähän tsemppi puheita ja anarkiaa.
keskiviikko 2. lokakuuta 2013
Teatteri esitelmä
Oli ennakko-odotuksia kun meitä ohjattiin viime perjantaina teatteri-ryhmän esitykseen. Mielessä pyöri joulujuhlien tapainen tapahtuma, istutaan tuntia penkillä ja kuunellaan ei niin kiinnostavia asioita. Ajatus ei houkuttanut. Kuitenkin paikalle ilmestyessä tapahtuma vaikutti mielenkiintoiselta. Olimme toisen ryhmän kanssa katsojina, neliön muotoisessa penkki asetelmassa. Koko liikunta-sali toimi esityksen näyttämönä. Samassa kerroksessa kanssani asuvat kaverit yllätti positiivisesti. Toimivia näyttelijöitä selvästi olivat. Esityksestä tykkäsin tosi paljon kun lähes sama kohtaus näytettiin kahdesti, tosin eri näyttelijöiden suorittamana. Näin pystyi katsoja vertaaman näyttelijöiden taitoja keskenään.
Ehdottomasti tulen uudestaan seuraaman heidän esitelmiään.
Ehdottomasti tulen uudestaan seuraaman heidän esitelmiään.
keskiviikko 11. syyskuuta 2013
Päättääkö media mielipiteet puolestamme?
Kokoomusnuoret toivat keskiviikkona julki listan "kiistanalaisia" tavoitteita. Ohjelmaan ei media tarttunut vaan sitä tärkeämpää oli mustamaalata järjestöä, perusteetta. Kiihottaminen kansanryhmää vastaan laillistaminen sai palstatilaa jopa enemmän kuin 1,8 miljardia maksava potilastietojärjestelmä. Jos kannattaa sananvapautta, kannattaa myös edellistä tavoitetta. Ihmisillä olkoon vapaus ilmaista epäsuosittujakin asioita. Miksi tämä esitetään mediassa harmaana?
Tässä ohimennen lukaisin muutaman ehdotuksen kokoomusnuorten tavoitteista:
Valtion budjettien alijäämäisyydestä tulee luopua velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi.
- Eli toisin sanoen ei eletä enään velalla. Esimerkiksi asuntovelallinen pitää elintasoaan yllä ottamalla vuosittain lisää velkaa Nordeasta, miten käy pitkällä tähtäimellä?
Julkisen talouden alijäämää paikataan pääasiassa menoleikkauksin.
- Ainoa järkevä ehdotus. Kertoo vain ettei meillä ole enään varaa näin isoon julkiseen sektoriin, tosin ikinä ollutkaan.
Nykymuotoisesta kehitysavusta luovutaan.
- Hyvä ihminen auttaa pulassa olevia. Apu on hyvästä. Mutta nykymuotoisen kehitysavun takana ei ole hyvä ihminen, sillä ihmiset jotka avun maksaa on riistetty pakolla ylemmän instituuion tahosta. Moraalitonta.
Juu tajusin että listaa voisi jatkaa vaikka kuinka paljon, eli olen aika monessa kohdassa samaa mieltä. Tavoitteet ovat moraalisti hyviä, ihmisiä pitää vähemmän riistää ja holhota. He jotka kannattavat lisää valtiota ovat moraalisesti väärässä sillä he kannattavat väkivaltaa. Säännökset pidetään yllä väkivalloin.
Silti joudun perehtymään vielä syvällisemmin järjestön ajatusmaailmaan. Tavoitteiden takana voi piileä väärä aate, en tiedä. Pitää ottaa asioista selvää. Myös medialta toivon ison ryhdistäytymis liikkeen.
Tässä ohimennen lukaisin muutaman ehdotuksen kokoomusnuorten tavoitteista:
Valtion budjettien alijäämäisyydestä tulee luopua velkaantumiskehityksen pysäyttämiseksi.
- Eli toisin sanoen ei eletä enään velalla. Esimerkiksi asuntovelallinen pitää elintasoaan yllä ottamalla vuosittain lisää velkaa Nordeasta, miten käy pitkällä tähtäimellä?
Julkisen talouden alijäämää paikataan pääasiassa menoleikkauksin.
- Ainoa järkevä ehdotus. Kertoo vain ettei meillä ole enään varaa näin isoon julkiseen sektoriin, tosin ikinä ollutkaan.
Nykymuotoisesta kehitysavusta luovutaan.
- Hyvä ihminen auttaa pulassa olevia. Apu on hyvästä. Mutta nykymuotoisen kehitysavun takana ei ole hyvä ihminen, sillä ihmiset jotka avun maksaa on riistetty pakolla ylemmän instituuion tahosta. Moraalitonta.
Juu tajusin että listaa voisi jatkaa vaikka kuinka paljon, eli olen aika monessa kohdassa samaa mieltä. Tavoitteet ovat moraalisti hyviä, ihmisiä pitää vähemmän riistää ja holhota. He jotka kannattavat lisää valtiota ovat moraalisesti väärässä sillä he kannattavat väkivaltaa. Säännökset pidetään yllä väkivalloin.
Silti joudun perehtymään vielä syvällisemmin järjestön ajatusmaailmaan. Tavoitteiden takana voi piileä väärä aate, en tiedä. Pitää ottaa asioista selvää. Myös medialta toivon ison ryhdistäytymis liikkeen.
tiistai 10. syyskuuta 2013
Testissä budjettikone
Minkälainen teidän budjettisi olisi mikäli eettisesti hyväksyisitte toisen omaisuuden riistämistä yhteiskunnan "hyväksi"? ..
On myös hyvä huomioida että jokainen 6 milj. suomalaista johon lukeutuu
työkyvyttömät ja lapset, sekä jokainen tänä vuonnakin syntyvä vauva saa
synnyttyään 10 458euron velan harteilleensa. Korkoja jokainen
suomalainen maksaa vuodessa 364 euroa, siis pelkkää korkoa eikä yhtään
velan leikkausta. Koko hyvinvointivaltio maksaa jokaiselle asukaalle 8
725euroa vuodessa, sis. myös vauvat, lapset, työkyvyttömät. Mutta jos
budjetti jaetaan veronmaksajien kesken(työllisiä) joita oli vuonna 2012
yhteensä 2 391 000 asukasta. olisi hinta 21 895 euroa per veronmaksaja.(
Viimeisen kohdan todellista lukua on vaikea arvioida sillä työvoimaan
kuuluu paljon julkisen sektorin työntekijöitä, luku olisi
todennäköisesti vielä paljon enemmän?)
Joten tässä on meidän
"hyvinvointi-valtion" hinta. Ei ole ihme että tässä valtiossa helposti
masentuu sekä huonovointi kukoistaa. Vaurastuminen on lähes mahdotonta. Ajatus siitä että nuoresta lähtien tekisit ahkerasti työtä, säästäisit tienaamasi omaisuuden kunnes keski-iän alkupuolella voi aloittaa jo
työelämästä downshiftaamisen.. vaikeaa. Mitä jos valtion roolia supistetään merkittävästi?
Kokeile.
Budjettikoneeseen
sunnuntai 1. syyskuuta 2013
Aloita tulevaisuus
On aika jatkaa.. Klisheinen alku. Mutta niin on. Viimeiset kahden viikon aikana on tekemiset ollut vuoristorataa, koulu, oma-aika, koulu, oma-aika. On hyvä alkuhuuma kaupungista, haluaa nopeasti päästä kiertelemään ja kokeilemaan. Kuitenkin toinen viikko Lahdessa takana, tuntuu että nyt näki ja kokeile se mahdollisen minkä tältä ajalta olin toivonut. Eräänlainen taakka putosi hartijoilta, tuntui että kaikki oli vaan pakko tehdä alkuun :) Se sata-prosenttinen opiskelu mielestäni hieman kärsi, mutta oli odotettua. Vaunut on nyt tosin taas raiteilla että täältä tullaan uudestaan!
Viikon opetusohjelma oli tarpeellista itselleni. Joudun tekemään vielä hemmetisti duunia kirjoitustaitoni eteen. Vaikeuksia saada nopea oikeaoppinen teksti rajallisen ajan sisällä. Silti journalismi on viestin jakamista, mistä me tiedämme millä keinoin viestit kymmenen vuoden kuluttua välitetään. Vielä tekstin? Kuitenkin kehittynyt valtavasti viikon aikana.
Opin myös että ihmiset on tosiaan erilaisia, kukin tavallaan. Ehkä hiukan innokkaasti lähtenyt kasvattaa "tiimihenkeä" luokan sisällä. Tarkoitus ollut saada mahdollisimman moni ulos kuorestaan ja saada se tietty alkujännitys pois kaikilta. Näin on tapahtunut, mutta se miten kukin käyttää vapaa-aikaansa ollaan ihmisinä erilaisia. Mutta ei se suinkaan ole ongelma, ei tosiaan enään. Mielestäni meillä on paras luokka parhaalla porukalla. Parhaita luokka-kavereita ja toivottavasti tulevia pitkäaikaisia ystäviä. Vaikka ollaan erilaisia niin se on vahvuus.
Huomenna hakemaan sitä kirjastokorttia. Olisi muutama kirja vaihtoehtona Milton Friedmanin-Vapaus valita tai tuhannen markan setelistä tutut kasvot Anders Chydenius 1729-1803 : Adam Smithin suomalainen edelläkävijä. Kummatkin jakaa klassisen liberalismin ajatuksia. Miltoniin pitää päästä ennen pitkään käsiksi, mutta nimenomaan suomalainen valistusajattelija viehettäisi enemmän. Hei, suomalainen valistusajattelija!? Niitä tarvittaisiin nykyisin enemmän.
»Ei kenenkään pidä sen vuoksi olla toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on oleva sama oikeus, kaikilla samat edut.» -Anders Chydenius
Viikon opetusohjelma oli tarpeellista itselleni. Joudun tekemään vielä hemmetisti duunia kirjoitustaitoni eteen. Vaikeuksia saada nopea oikeaoppinen teksti rajallisen ajan sisällä. Silti journalismi on viestin jakamista, mistä me tiedämme millä keinoin viestit kymmenen vuoden kuluttua välitetään. Vielä tekstin? Kuitenkin kehittynyt valtavasti viikon aikana.
Opin myös että ihmiset on tosiaan erilaisia, kukin tavallaan. Ehkä hiukan innokkaasti lähtenyt kasvattaa "tiimihenkeä" luokan sisällä. Tarkoitus ollut saada mahdollisimman moni ulos kuorestaan ja saada se tietty alkujännitys pois kaikilta. Näin on tapahtunut, mutta se miten kukin käyttää vapaa-aikaansa ollaan ihmisinä erilaisia. Mutta ei se suinkaan ole ongelma, ei tosiaan enään. Mielestäni meillä on paras luokka parhaalla porukalla. Parhaita luokka-kavereita ja toivottavasti tulevia pitkäaikaisia ystäviä. Vaikka ollaan erilaisia niin se on vahvuus.
Huomenna hakemaan sitä kirjastokorttia. Olisi muutama kirja vaihtoehtona Milton Friedmanin-Vapaus valita tai tuhannen markan setelistä tutut kasvot Anders Chydenius 1729-1803 : Adam Smithin suomalainen edelläkävijä. Kummatkin jakaa klassisen liberalismin ajatuksia. Miltoniin pitää päästä ennen pitkään käsiksi, mutta nimenomaan suomalainen valistusajattelija viehettäisi enemmän. Hei, suomalainen valistusajattelija!? Niitä tarvittaisiin nykyisin enemmän.
»Ei kenenkään pidä sen vuoksi olla toisen herrana, ei kenenkään toisen orjana; kaikilla on oleva sama oikeus, kaikilla samat edut.» -Anders Chydenius
torstai 29. elokuuta 2013
-"Aina piristää kummasti yötä kun kaks kämppistä juoksee kerroksesta pois, toinen palaa kertoen että meidän kerroksessa kummittelee.. kun sattumalta samaan aikaan luen foorumilta Valkolan kummitusnaisesta. Joo tänään ei nukuta.. :S :D"
No kyseiset pakoon juosseet tytöt menivät alakertaan nukkumaan kun eivät enään täällä omassa kerrokksessa uskaltaneet olla. Kuulemma naapuri Iida oli herännyt siihen kuin "joku" kummitus oli hengittänyt niskaan.HUH. Tapahtunutta oli tietysti pakko kertoa Veeralla bookin kautta, istuen samalla yksin kerroksen keittiössä läppäri sylissä :D. Niinkuin arvelin tyttö ei enään uskaltanut liikkua yksin. Tätä vähän hainkin, on kivaa aina pelotella muita.. Mutta no kas kummaa Veeran perlottelu sitten tarttui itseeni, nyt olen itse myös kuseessa..
Lievenneettiin oloamme pienillä kirkkailla(salaisuus) ja kamat niskaan, punkaan nyt täällä Riikan ja Veeran huoneiston lattialla :D Riikka ei taida olla kovin ilahtunut tapahtuneesta..
maanantai 19. elokuuta 2013
Hello World!
Tästä se sitten lähtee, toivottavasti. Viimeaikaisten unelmieni ensimmäinen lause on nyt takana.
Joten ensimmäinen oppipäivä on jo koettu ja ensimmäiset pikku-tehtävätkin ollaanki jo saatu, itseasiassa tämä blogi kuuluu tehtävääni myös. Mutta ennen kuin mitään kerron haluan palata lyhykäisyydessä ensimmäisiin mietteisiin ja tunnelmiin tästä opistosta. Näitähän on sitten itsekkin myöhemmin kiva lukea, mitä on ajatuksissa tiettynä hetkenä elämässä pyörinyt taikka kokenut. Vaikka tuskinpa tätä hetkeä milloinkaan kovin helposti unohtaa..
Tosiaan eilen saavuin yön viimehetkillä Lahden kansanopistoon. Muutama sata metriä juna-asemalta opistoon kuulostaa naurettavan vaivattomalta reissulta. Vakuutan kuitenkin, kaksi laukkua ja matkalaukku olisi monelle maanpäällinen helvetti! Paljon tavaroita? Noh.. he jotka vähänkin tuntevat minut, tietävät että rahtina on tuhansia vaatteita, asusteita, hoitotuotteita.. joo joo, sellainen persoona olen. Work hard play hard olisi osuva sitaatti tähän tiettyyn seikkaan! ;)
Joten saavuin opistoon, avain käteen ja rappusia neljänteen kerrokseen. Koin jo ensimmäisen shokkini! Ihmiset tervehti, esittäytyivät.. olivat ylipäätään sosiaalisia! Epätyypillisiä suomalaisia nämä kaverit mutta hienolla tavalla, hiemän eteläntapojakin tänne ankeaan Suomeen. Yö tuli nukuttua yllättävän hyvin, tosin se tyyny ja peitto olisi hyvä jossakin viheessa hankkia. Nuoruuden tyypillisistä jännityksistä poiketen heräsin aamulla innostukseen enkä jännitykseen vaikka ympärilläni on ihan uusi ja tuntematon miljöö. Kävelin sitten suihkun kautta auditorioon johon olimme luokan kanssa kerääntyneet muutaman muun luokan kanssa. Tuon puolen tunnin aikana meille lähinnä esiteltiin koulun historiaa, tiloja sekä annettiin pientä motivaatio-piiskaa kaikille opiskelijoille opiskeluun. Kokoonnuimme puheen jälkeen muiden journalistien kanssa yhteen, luokka näytti täsmälleen juuri siltä kuin osasin odottaa.. ei siitä enempää, mutta kaikki hyvällä.
Joten ensimmäiseen kotitehtävääni; lukea erään sattumalta valitun sanomalehden tekstin ja myöhemmin kertoa tunnilla mietteitä aiheesta. Voi että, opettajan jakaessa materiaalia päässä pyörii jo otsikoita; bitcoin, Edward Snowden, valtionvelka, euroalueen taantuma, valtion kyseenalaistaminen. Elin unelmassa mutta unelma kuoli yhtä nopeasti kuin se alkoikin. Sain opettajalta käteen aiheen: Geoffrey Rush- Näyttelijän paljastuksia! Helsingin sanomien haastettelu eräästä tunnetusta näyttelijästä. Hei oikeasti, ketä kiinnostaa!?.. :) Tämänki hetken olisin voinut käyttää puidessa jotakin hyvin tärkeää ja olennaista, mielestäni viihde-materiaalia on tänä päivänä turhan paljon mikä lamaannuttaa lukijan aivot ajattelemaan epäolennaisia asioita.. tähän ei sitten lukeudu urheiluun liittyvät materialit. Urheilu on tervettä!
Joten jatkelen tästä ko. aiheen parissa, luulen että huomiselle ei jää käteen mitään mietteitä australialais-näyttelijästä.. tulossa hyvin lyhyttä mietettä. Noh mutta mutta, kaikki on vain harjoitusta ja itsensä kehittämistä, ei nyt dramatisoida.. itseasiassa tuntuu parhaillaan erittäin hyvältä istua läppärin äärellä kirjoittelemassa.. Olo on aika journalistinen! ;)
Joten ensimmäinen oppipäivä on jo koettu ja ensimmäiset pikku-tehtävätkin ollaanki jo saatu, itseasiassa tämä blogi kuuluu tehtävääni myös. Mutta ennen kuin mitään kerron haluan palata lyhykäisyydessä ensimmäisiin mietteisiin ja tunnelmiin tästä opistosta. Näitähän on sitten itsekkin myöhemmin kiva lukea, mitä on ajatuksissa tiettynä hetkenä elämässä pyörinyt taikka kokenut. Vaikka tuskinpa tätä hetkeä milloinkaan kovin helposti unohtaa..
Tosiaan eilen saavuin yön viimehetkillä Lahden kansanopistoon. Muutama sata metriä juna-asemalta opistoon kuulostaa naurettavan vaivattomalta reissulta. Vakuutan kuitenkin, kaksi laukkua ja matkalaukku olisi monelle maanpäällinen helvetti! Paljon tavaroita? Noh.. he jotka vähänkin tuntevat minut, tietävät että rahtina on tuhansia vaatteita, asusteita, hoitotuotteita.. joo joo, sellainen persoona olen. Work hard play hard olisi osuva sitaatti tähän tiettyyn seikkaan! ;)
Joten saavuin opistoon, avain käteen ja rappusia neljänteen kerrokseen. Koin jo ensimmäisen shokkini! Ihmiset tervehti, esittäytyivät.. olivat ylipäätään sosiaalisia! Epätyypillisiä suomalaisia nämä kaverit mutta hienolla tavalla, hiemän eteläntapojakin tänne ankeaan Suomeen. Yö tuli nukuttua yllättävän hyvin, tosin se tyyny ja peitto olisi hyvä jossakin viheessa hankkia. Nuoruuden tyypillisistä jännityksistä poiketen heräsin aamulla innostukseen enkä jännitykseen vaikka ympärilläni on ihan uusi ja tuntematon miljöö. Kävelin sitten suihkun kautta auditorioon johon olimme luokan kanssa kerääntyneet muutaman muun luokan kanssa. Tuon puolen tunnin aikana meille lähinnä esiteltiin koulun historiaa, tiloja sekä annettiin pientä motivaatio-piiskaa kaikille opiskelijoille opiskeluun. Kokoonnuimme puheen jälkeen muiden journalistien kanssa yhteen, luokka näytti täsmälleen juuri siltä kuin osasin odottaa.. ei siitä enempää, mutta kaikki hyvällä.
Joten ensimmäiseen kotitehtävääni; lukea erään sattumalta valitun sanomalehden tekstin ja myöhemmin kertoa tunnilla mietteitä aiheesta. Voi että, opettajan jakaessa materiaalia päässä pyörii jo otsikoita; bitcoin, Edward Snowden, valtionvelka, euroalueen taantuma, valtion kyseenalaistaminen. Elin unelmassa mutta unelma kuoli yhtä nopeasti kuin se alkoikin. Sain opettajalta käteen aiheen: Geoffrey Rush- Näyttelijän paljastuksia! Helsingin sanomien haastettelu eräästä tunnetusta näyttelijästä. Hei oikeasti, ketä kiinnostaa!?.. :) Tämänki hetken olisin voinut käyttää puidessa jotakin hyvin tärkeää ja olennaista, mielestäni viihde-materiaalia on tänä päivänä turhan paljon mikä lamaannuttaa lukijan aivot ajattelemaan epäolennaisia asioita.. tähän ei sitten lukeudu urheiluun liittyvät materialit. Urheilu on tervettä!
Joten jatkelen tästä ko. aiheen parissa, luulen että huomiselle ei jää käteen mitään mietteitä australialais-näyttelijästä.. tulossa hyvin lyhyttä mietettä. Noh mutta mutta, kaikki on vain harjoitusta ja itsensä kehittämistä, ei nyt dramatisoida.. itseasiassa tuntuu parhaillaan erittäin hyvältä istua läppärin äärellä kirjoittelemassa.. Olo on aika journalistinen! ;)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)

